CBG:n happaman muodon, kannabigerolihapon (CBGA), joka toimii tärkeimpien kannabinoidien esiasteena, tiedetään olevan edelleen suhteellisen tuntematon. Vaikka se löydettiin suhteellisen äskettäin ja sitä on vaikea eristää tutkimusta varten, CBGA:lla on lupaavia ominaisuuksia ja potentiaalisia terveyshyötyjä. Lordofcbd.fr erittelee, mitä CBGA on, mitä siitä tiedämme ja mitä puolia on vielä tutkimatta, jotta voit ymmärtää paremmin sen vaikutuksia ihmiskehoon.
CBGA (kannabigerolihappo): yksinkertainen määritelmä
Trikomit tuottavat CBGA:ta. CBGA on kannabinoidi, jota tuotetaan hampun kukkien trikomeissa
CBGA on kannabinoidi, aivan kuten laajalti käytetty CBD ja kiistanalainen THC. Sitä on kuitenkin paljon vähemmän kannabiskasvissa, pääasiassa siksi, että se muuttuu enemmän tai hitaammin muiksi kannabinoideiksi.
Kaksi CBGA:n näkökohtaa on erityisen mielenkiintoisia:
CBGA:ta kutsutaan usein "emokannabinoidiksi". Toisin sanoen se on muiden kannabinoidien esiaste ja sillä on suora rooli niiden biosynteesissä. Ilman CBGA:ta CBD:tä, THC:tä, CBC:tä ja tietenkään CBG:tä ei olisi olemassa. CBGA:lla on mielenkiintoisia ominaisuuksia. Sen aktiivisen roolin lisäksi muiden kannabinoidien muodostumisessa sillä on omat vaikutuksensa, joita käsittelemme yksityiskohtaisesti myöhemmin.
Mistä CBGA tulee ja mikä on sen rooli?
Kuten muutkin kannabinoidit, CBGA:ta tuottavat hampun trikomit. Nämä ovat pieniä, tahmeita ja lähes läpinäkyviä rakkuloita, jotka sijaitsevat kukissa ja joista CBD-hartsia. CBGA:n ensisijainen tehtävä on suojata kasvia. Se voi aiheuttaa nekroosia tietyissä soluissa säädelläkseen lehtien kokoa ja keskittääkseen käytettävissä olevan energian kukkiin. CBGA on siksi luonnollinen säätelijä, joka edistää suoraan kasvin tervettä kehitystä ja sen lajikkeen selviytymistä.
Tarkemmin sanottuna on hyödyllistä selittää, että kannabis voi kemiallisten reaktioiden sarjan kautta tuottaa kaikenlaisia molekyylejä, jotka ovat hyödyllisiä sen kehitykselle evoluution eri vaiheissa.
Aluksi trikomit tuottavat oliivihappoa ja geranyylipyrofosfaattia. Nämä molekyylit muuttuvat vähitellen kannabigerolihapoksi (CBGA, joka on tässä yhteydessä kiinnostava). Joutuessaan kosketuksiin kasvissa esiintyvien erilaisten entsyymien kanssa, CBGA muuttuu puolestaan THCA:ksi, CBDA: ja CBCA:ksi, jotka ovat happamia muotoja, joista muodostuu THC:tä, CBD:tä ja CBC:tä dekarboksylaation tapahtuttua (luonnollisesti tai ihmisen välityksellä). Harvemmin luonnollinen dekarboksylaatio tapahtuu hieman aikaisemmin, ja CBGA:sta tulee suoraan CBG:tä .Tämä ilmiö selittää osittain CBG:n alhaisemman pitoisuuden eri kannabislajikkeissa verrattuna CBD:hen tai THC:hen. Okei, mutta mikä on ero CBG:n ja sen happaman muodon, CBGA:n, välillä?
CBGA vs. CBG: Erot ja yhtäläisyydet
CBGA on vain yksi askel kannabiksen kehityksessä.
Japanilaiset tutkijat löysivät sen vuonna 1996; israelilaiset tutkijat vuonna 1964. Vaikutukset ihmisiin: Kyllä, endokannabinoidijärjestelmän (ECS) kautta; Kyllä, ECS:n kautta. Psykotrooppiset vaikutukset ("huimaava vaikutus"): Ei. CBGA on CBG:n esiaste. Jälkimmäinen on siis CBGA:n kehittyneempi muoto, myöhempi vaihe. Tämän ajallisen eron lisäksi on ensisijaisesti molekyylitason ero. Ne, jotka muistavat kemian oppitunteja, ovat saattaneet huomata, että näiden kahden molekyylin välinen ero on yksi hiiliatomi (C) ja kaksi happiatomia (O), eli CO2 (hiilidioksidi). Tämä auttaa ymmärtämään paremmin jokseenkin teknistä termiä "dekarboksylaatio".
Tällä molekyylierolla on seurauksia CBGA:n roolille kannabiskasvissa, mutta myös, ja tämä on meitä eniten kiinnostavaa, sen kyvylle olla vuorovaikutuksessa kehomme reseptorien kanssa. Lyhyesti sanottuna, vaikka CBGA ja CBG ovat samankaltaisia, niillä ei välttämättä ole samoja vaikutuksia.
CBGA-vaikutukset
CBGA:lla voi olla vaikutusta aineenvaihduntaan
Tieteellinen kirjallisuus CBGA:n vaikutuksista on vielä melko rajallista. Tämä johtuu osittain siitä, että kannabigerolihappo löydettiin suhteellisen myöhään verrattuna tärkeimpiin kannabinoideihin, ja osittain siitä, että sitä on erittäin vaikea eristää. Se itse asiassa muuttuu nopeasti, ja sen tutkimiseksi on paitsi mahdotonta lämmittää kasvia, myös sen on oltava suhteellisen varhaisessa vaiheessa (ennen kukintaa).
Joitakin mielenkiintoisia näkökulmia kuitenkin tutkitaan, ja kutakin niistä on käsiteltävä varoen ja perusteellisesti ennen lopullisten johtopäätösten tekemistä.
Vaikutus aineenvaihduntaan: Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että CBGA, kuten CBG ja CBDA, voi olla vuorovaikutuksessa PPAR-reseptorien ja sillä on kyky moduloida lipidiaineenvaihduntaa. Kun nämä reseptorit eivät toimi kunnolla, sairauksien, kuten diabeteksen tai korkeiden triglyseridi- ja kolesterolitasojen, kehittymisen riski kasvaa.
Paksusuolensyöpä: Toisen tutkimuksen mukaan CBGA:lla voisi olla rooli paksusuolensyövän torjunnassa. Se ei ainoastaan näytä hidastavan syöpäsolujen lisääntymistä, vaan se voi myös nopeuttaa niiden kuolemaa.
Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit: CBGA:n aineenvaihduntaan kohdistuvan vaikutuksen suorana seurauksena siitä voisi olla hyötyä diabeteksen hoidossa, erityisesti estämällä oksidatiivisesta stressistä vastaavan entsyymin tuotantoa ja siten ehkäisemällä tiettyjen komplikaatioiden puhkeamista. Oksidatiivisen stressin rajoittaminen auttaa myös ehkäisemään tiettyjä sydän- ja verisuonisairauksia, jotka edustavat toista tutkimusaluetta.
Näitä alustavia tutkimuksia on toistaiseksi tehty vain malleilla ja/tai laboratoriossa (in vitro). Siksi tarvitaan lisätutkimuksia niiden laajentamiseksi ja täydentämiseksi ja tarvittaessa myös ihmisillä tehtävien tutkimusten suorittamiseksi.